Saa vilkuilla sivullekin - lue vivahteikas opastus Ip-juoksun reitin varrelta

3.5.2019

Ideapark-juoksu lähtee heti paukusta uusille urille.

Se on voittopuolisesti alamaata, sillä maali Liikekeskuksen sisällä on kolmisen metriä alempana kuin startti P-alueelta. Helppoa.

Tosin puolikkaan reitti on epävirallisesti mitaten 21,3 kilometriä eli parisataa metriä virallista pitempi.

Enää ei kierretä Laasonportin ja Ahtialan maalaismaisemissa, vaan tarjotaan juoksijoille kurkkaus Realparkin yritysaluueelle ja Lempälän keskustassa tarjoutuu nähtävää uuden reitin molemmin puolin.

Puoli minuuttia startista sukellat Valkeakoskelle vievän Helsingintien alituksesta Realparkin valtaiselle yritysalueelle. Vielä pari vuotta sitten täällä myytiin lähinnä vain autoja ja kaivinkoneita, mutta nyt siellä on paljon muutakin yrittäjyyttä.

Mutkien sekä nousujen-laskujen takia uudistettu reitti ei sovellu ennätystehtailuun. Realparkin pyörähdyksen jälkeen nouset Helsingin tielle ja samalla reitin korkeimmalle kohdalle: 114 metriä merenpinnasta ja 40 Pyhäjärven pinnasta. Junioreitten reitti yhtyy Helsingintiehen noin 118 metrin korkeudella.

Alitat Turuntienä tunnetun, Lempäälän keskustaan johtavan väylän. Oikealla, juuri ennen Tampereentietä - paikkakuntalaisille ”vanha tie” - ohitat Harley Davidson -moottoripyöräliikkeen. Harrikka-väki kauempaakin ajelee tänne Kuljuun. Nyt sunnuntaina ei pihassa putputeta.

5 km

Kilometrin päässä ylität notkossa Hervannan lätäköistä lähtevän Moisionjoen. Siinä asustaa oma taimenlaji. Vasemmalle kääntyvä tie oli vielä 1950-luvulla Lempäälän ja Tampereen välinen pääreitti. Satoja vuosia sitten se tunnettiin Tammerkoskelta Hämeenlinnaan johtavana Hiidentienä.

Noin 60 vuotta sitten linjattiin uusi tie suoraan Hakkariin ja Kuokkalaan. Helsingin radan yli tarvittiin silta, jonne nousu laittaa sinutkin puuskuttamaan. Puolimaratonarit ylittävät tai alittavat valtakunnan pääradan kuudesti.

Moision koulun eli noin 6 kilometrin kohdalla näkyy ja kuuluu, ettei Ideapark juoksu ole kokonaan muuttunut. Pukumiesten suosittu yhtye Road Block soittelee taas juoksijoille ja yleisölle. Siinä kympin kiertäjät kääntyvät tien ali Moisioon eli takaisin päin, puolikkaan taivaltajat jatkavat Urheilukatua myöten kohti Hakkarin liikuntakeskusta. Ennen juoksu kurvasi urheilukentän radan kautta, mutta nyt kenttä on täysremontissa ja joudut kiertämään sen jäähallin puolelta koivukujaa pitkin. Se on nykyisin Lempäälän käytetyin hiihtopätkä – tykkilumilatu jäähallin takana tosin on alkutalvesta ykkönen.

Liikuntahallin pihassa ota hörpyt ja ampaiset sitten koulun sivu ja Sarapiston läpi kulkevalle Keskuskadulle. Lempäälässä on vain kuusi katua, joista Keskuskatu ja Urheilukatu vanhimmat.

8 km

Tämä 1970 luvun alussa mäen rinteeseen rakennettu alue on Sääksjärven Paunun ohella Lempäälässä ensimmäinen, johon tehtiin kaupunkimainen ruutukaava välittämättä maaston muodoista. Kunnan johto mieluusti esitteli aluetta vieraille. Joskus 1960-luvulla kaavailtiin jopa järvien ja radan puristaman Lempäälän keskustan rakentamista näille main.

Viimeiset keskuskadun 400 metriä ennen Pirkkalantietä on huljakkaa laskua, jossa voi kouluttaa jalkojaan pitempiin askeleihin. Muista, että alueella on kolmenkympin rajoitus ja liikennehidasteita. Juuri ennen Pirkkalantietä näet vasemmalla aidatun ketoalueen, missä kesäisin määkii lampaita. Sinä käännyt kuitenkin oikeaan. Pellolla Pirkkalantien varressa laidunsi vielä vuosi sitten viereisen Jaran tilan lypsykarjaa. Nyt on vain hiehoja.

8,5 km

Kurvaat Pirkkalantieltä Jaran kohdalla historialliselle Museoraitille, joka on ja pysyy hiekkatienä. Joskus tiellä näkyy tilan värikkäitä kanoja, ja hanhet varoittavat talon vahteina aidan takaa.

Kuokkalan kylästä on tulipalojen jäljiltä enää vain osa pystyssä. Aikoinaan se oli kirkonkylääkin eloisampi keskus.

9 km

Menneisyydestä kertovat tien vasemmalla puolen ensin punaseinäinen pajamuseo. Tämä Koskisen paja ja ajokalutehdas oli aikoinaan hevosajoneuvojen huoltoasema. Sen valmistamia hienoja kärryjä esiteltiin mm. Viipurin maatalousnäyttelyssä. Toki se palveli tavallisena pajanakin.

Sitten on maan ensimmäinen ja ainoa parturi- ja kampaamomuseo kähertimineen eli ”akantappolaitteineen”. Alan liitto oli vahvasti mukana museon perustamisessa. Asiaa auttoi sekin, että lempääläinen parturimestari Reijo Joutila taituroi mitaleille alan MM-kisoissa ja myös tuomaroi niitä.

Seuraavana on museokauppa, jota Lempäälässä arvostettu Aleksanteri Eskola piti ikämiehenä vuoteen 1972 asti. Merkittävästä miehestä ilmestyi äskettäin kirja. Bensapumppu kaupan nurkalla on Lempäälän ensimmäinen. Paikka oli strategisesti hyvä, koska Tampereelta Kuljun sekä Pirkkalan kautta tulleet tiet kohtasivat tässä ”Kolmen Kustaan torin kulmalla”.

Hiidentienä yhteys jatkui Hämeenlinnaan kosken yli puusiltaa pitkin. Kosken uomassa seisoo muistona nykysillalta näkyvä kivinen pilari. Liikenne ja Ideaparkin juoksijat ylittävät kosken kolmensadan metrin päässä päässä uutta siltaa myöten. Moni lempääläinen toivoo, että vanhan pilarin varaan tehtäisiin joskus puusilta.

Lempäälään tuli sotien seurauksena paljon Sakkolasta evakkoja, jotka perustivat sakkolalaisten elämästä kertovan museon yksityisen omistamaan hirsitaloon. Kaupparakennuksen omistaa Lempäälä Seura, muut kunta. Seura kuitenkin vastaa toiminnasta.

Hakkarin kartano tunnetaan ravintolana sekä juhlapaikkana. Sen ja ympäristörakennukset omistaa kunta, mutta toiminta on yrittäjävetoista. Viime vuodet ravintoloitsijana on toiminut pariskunta Katja ja Arto Rastas. Kivinavetassa kesäisin anniskellaan ja tanssitaan, katon alla ja taivasalla. Takaa pilkistää Nuorisoseuran kesäteatterin katsomon katto. Alueen puista, pensaista ja kukkamaista koostuu arboretum, jonka rantapuistossa viihtyvät kalastajatkin.

9,5 km

Kuokkalan koskessa ryöppysi 150 vuotta sitten vettä enemmän kuin Tammerkoskessa ja se oli paljon nykyistä leveämpi. Silti jotkut suunnittelivat siitä Tampereen ja Hämeenlinnan välille laivareittiä. Puusillalle kokoontui vuonna 1863 Tampereen vallasväkeä katsomaan, kun Hatanpäältä keskiyöllä juhlien päätteeksi lähtenyt Hörylaiva Ilmarinen ponnisteli koskea ylös. Potkurilaiva jämähti kosken pohjasoraan, mistä paikalle osunut Vaasan pataljoona veti sen köysillä kosken niskalle. Hilpeä koematka jatkui Vanajaveden puolelle Hämeenlinnaan saakka. Ilmarinen sai pronssisen muistomerkin kosken suulle sillan vasemmalla puolen.

Kolme vuotta myöhemmin saman matkan teki siipirataslaiva Vanaja. Laivareitti Tampereelta Hämeenlinnaan aukeni vasta vuonna 1873, kun Lempäälän kanava valmistui. Silloin Lempäälästä tuli saari. Sitä rajaa pohjoisessa Kuokkalan koskireitti, lännessä Pyhäjärven Kirkkolahti, etelässä kanava, idässä Herralan vuolle. Vettä kohti Nokiaa ja Kokemäenjokea lasketaan säännöstellen sekä kanavan että Herralanvuolteen porteista.

Nyt kosken voi nousta moottoriveneellä ja laskea vaikka kelluntakamppeissa, joita alan yritys järjestää.

10 km

Kuokkalan huoltikselta lähelle kirkonkylän keskustaa ulottuva Tampereentien osuus kulkee myös nimellä Pohjansuora. Takavuosina siinä joskus otettiin moottoripyöristä irti kaikki saatava. Nyt on rauhoituttu, mutta paina sinä tossukaasua! Omakotialueen keskellä kulkeva Hiidentien linjaus muuttuu liikenneympyrän kohdalla oikeaksi, katukilvellä merkityksi hiekkatieksi. Väylä yhtyy Pohjansuoraan ja ilmaantuu taas näkyville kirkonkylän toisella laidalla.

Keskemmällä kylää olet jo puolimatkassa, minkä kunniaksi Lempäälän Pelimannit soittelevat juuri sinulle. Ja Kisan kuntojaostolaiset tarjoavat juotavaa.

11 km

Koukkaus kirkonkylän pääväylältä alas Sirvanlahdentietä Myllyrantaan ja kirkko kiertäen avaa hiljaisen nurkan Lempäälää. Leikkikentän kulmauksessa kasvaa maailman ainoa Maailman Tammi. Ympäristönsuojeluyhdistys istutti sen samaan aikaan Riossa v. 1992 pidetyn ensimmäisen ympäristökongressin muistoksi. Tilaisuudesta lähti valtioiden päämiehillä kruunattuun suurkongressiin sähke, jossa kerrottiin Lempäälän tammen istuttamisesta ja kehotettiin tekemään sielläkin kestäviä tekoja. Asian voi tarkistaa tammen alle kiveen kiinnistetystä messinkilaatasta. Sähke lienee kongressin arkistossa. Päiväys 5.6. on maailman ympäristöpäivä.

Myllyrannassa on vierasvenelaituri ja kesäkahvila. Paikkakuntalaiset puhuvat joskus Ripanokasta. Rannassa toiminut saha kasvatti rantaa kippaamalla tarpeettoman ripatavaran Kirkkolahteen. Sahan ja rautatieaseman väliä kolkutti kapearaiteinen juhta. Puisto on myös hieno pulkkarinne, jonka alla näet kivisen taideteoksen ”Ajan pyörä”.

12 km

Yli 500-vuotiaan kirkon torin ylitettyäsi olet taas Lempäälän pääväylällä, joka sillä kohtaa muuttuu Tampereentiestä Viialantieksi. Siitä ”vihreillä” yli ja nouset jo Valkeakoskentien rautatiesillalle. Vasemmalla näet rakentuvan uuden hallintokeskuksen kirjastoineen sun muineen. Vanhan aseman kohdalla tehdään kevyenliikeenteen siltaa radan yli yhdistämään kylää. Keskielementti nostettiin paikoilleen huhtikuussa. Liikenne pääradalla keskeytettiin yöllä tunniksi.

Komean Manttaalitalon kulmasta käännyt Puistokadulle, jonka päässä häämöttää maailman suurin tikkataulu. Taideteoksken liikenneympyrään kustansi Antti Piippo. Maailman lähes kaikki tikkataulut teki aikoinaan Piippo Oy, jonka entinen tehdas seisoo vieressä. Nyt tikkoja tehdään Akaan Toijalassa.

13 km

Ryynikän vanhalta omakotialueelta kurvaat radan alitusaukon läpi Kenttätielle. Varusteiltaan vaatimattoman kentän hiilimurskaradoilla käytiin vielä 40 vuotta sitten kovia otteluita. Sitten siirryttiin Hakkariin, ja Keskukenttä jäi luisteluun, pallotteluun ja leikkimiseen.

Reitti Työväentalolta Harakkalan, Herralan, Hollon ja Moision suuntaan on ainakin vieraspaikkakuntalaisille vähemmän tunnettu. Vanhan omakotialueen jälkeen tulet Katepalintielle ja näet vanhusten palvelutalon, missä useimmat asuvat omissa rivikodeissaan. Tämä Ehtookoto oli Suomen ensimmäisiä lajissaan. Toiminta on vuosien mittaan muuttunut, ja nimeksi tuli talvella Kotokampus.

Rautatiesillan päältä vilkkuu Herralanvuolle, Kuokkalan koskireitin alku. Se vetää paljon kalastajia läheltä ja kaukaa. Rannalla on kaksi yöpymismajaa, katettu laavu, keittovälineistöä, asiallinen perkuupöytä, jääkaappi kaloille, tulipaikka, pöytiä … Kaikkea sitä pyörittää Kuljun-Kuokkalan osakaskunta.

15 km

Maan johtavan kattohuopatehtaan Katepalin tuotteita viedään moneen maahan. Tehtaan huoliteltua ympäristöä on kiitelty. Tehtaan vuolteen puoleisessa pihapuistossa on kuulemma hierottu kauppoja ulkomaalaisten kanssa, jotka eivät ole omissa maissaan tottuneet vehreisiin tehdasmiljöisiin.

Junamatkustajien kommentteja Katepalin siisteydestä saattoi kuulla viimeksi 1980 -luvulta. Vielä silloin rata kulki aivan Katepalin konttorin vierestä ja hitaasti kulkevista lähiliikenteen lättähatuista ehti huomata.

16 km

Tehtaan jälkeen alkaa Hollo, jonka alussa ylität taas valtakunnan pääradan. Ammoin VR:n järjestämässä kilpailussa Hollo nimettiin maan kauneimmaksi ratavarsimaisemaksi. Asemahuoneitten seinille ilmaantui ilmakuvasta tehtyjä julisteita, missä juna puksutti ja koskiväylä välkehti.

Nopeuksien nostamiseksi ja kiskojen kulumisen hidastamiseksi VR oikaisi parikymmentä vuotta sitten kahden kilometrin pituisen Hollon mutkan. Uusi linja jätti alleen muutamia isotonttisia omakotitaloja ja alueen asukkaiden kulku Kuokkalankosken rantaan esimerkiksi saunomaan hankaloitui. Linjauksesta ja korvauksesta taisteltiin vuosikaudet.

Radan siirto alemmas rantaan hiljensi Hollon Katepalin puoleista reunaa. Nyt entisellä ratalinjalla on kuusien reunustama katu.

Reitti laskeutuu sillalta alas liki kosken rantaa. Olet Ideapark-juoksun uuden reitin matalimmassa kohtaa: 80 metriä merenpinnasta eli noin 40 metriä alkuvaiheen korkeimmasta kohdasta Helsingintiellä. Rannasta reitti kurvaa radan alitustunneliin. Aukon kaareen on kiinnitetty v. 2003 kilpi, jossa annetaan tunnustusta Hollon siltojen suunnittelijoille ja rakentajille.

16,5 km

Kosken ylitys varjeltua rautatiesiltaa myöten on jänskä mutta turvallinen hetki. Jotkut kylmäpäät ovat kuulemma pyöräilleet sen yläpalkkien päällä. Kukaan ei pudonnut siltakannelle saati kohisevaan koskeen. Voit vaikka vähän hiljentää, sillä sillalta avautuu hienot näkymät.

Pian sillan jälkeen juokset taas muinaisen Hiidentien pohjaa Moisionaukealle ja aina Tampereentielle saakka. Vasemmalta saattaa juosta rautatiesillan ali seuraksi kympin juoksijoita. On alkanut maastollisesti helpompi lopputaival.